Die Made im Speck

Kunnon talvi Berliinissä, jeejee! Kaamosmasennuskaan ei ole Suomen tasoa, sillä valoa riittää silti useampana tuntina. Ja itseasiassa täällä on niin rauhallinen meininki (tai minulla on?), että sellainen tuttu kiire, väsymys ja loppuunpalaminen on jäänyt väliin. Kaikki irti vaihtoajasta. ;)
Saksalaisen opiskelukulttuurin itsenäisyys hieman inhottaa, sillä en ole saanut kahteen viikkoon oikein mitään aikaiseksi. Pitäisi kirjoittaa seminaarityö (ja ensin sen suunnitelma), mutta ei ole ideaakaan miten sen aloittaisi. Tai mikä olisi mun aihe. Okei ideoita on, mutta miten ne voisi toteuttaa. Hmm!
On turhauttavaa, että tentti koko lukukaudelta on helmikuussa ja olen saanut listan noin 30 kirjasta. Kaikkia ei tietenkään ole tarkoitus lukea, vaan itsenäisesti hankkia se asiasisältö päähänsä, miten parhaaksi näkee.
Sen sijaan pari päivää on vaivannut päänsärky ja sitä ennen pyörin joulumarkkinoilla. Mmmm.
Ja ensi viikolla on sentään jo joululoman aloitus!!! <3

Kukkuluuruu. Berliinissä alkoi eilen illalla lumisade, joka jatkui yön yli ja tämän päivän ja lopputulos on mukava 15 sentin kinos ja erinäisiä pakkasasteita. Eilen olin Ciaránin kanssa leffassa katsomassa Harry Potter 7 (huom. englanniksi, maksoi pari euroa enemmän kuin dupattu versio...) ja pakkasta oli jotain 10 astetta, kun lähdettiin himaan noin 22.30 aikoihin. Valehtelematta leffamainokset kesti jotain 45 minuuttia.
Ensin tuli kaikkea materiamainosta, sitten verhot meni kiinni ja noin 5 minuutin päästä tuli pari olutmainosta sekä leffamainoksia, vielä noin 15 minuuttia. Halleluja, sitten alkoi elokuva!

Mun puhe oli lauantaina, ja se meni oikeastaan tosi hyvin. Onnistuin olemaan luonteva ja puhumaan ilman muminaa ja hermoilua. Muistan tosin varmasti ikuisesti traumaattisena kokemuksena, kun puheen jälkeen eräs kurssilainen kysyi jostain mun käsitteestä, että "en aivan ymmärtänyt tuota." ---> "Juu, en minäkään! Voisiko joku ehkä selventää lisää?" täydensi siihen minun PROFESSORINI. Omg, kiitos tästä.
Seuraava vaihe olisi sitten 10-15 sivuisen tutkimussuunnitelman kirjoittaminen. Koska tarvitsen opintosuoritteeni muita aikaisemmin, joudun palauttamaan koko työn melkein 2 kuukautta muuta kurssia aikaisemmin, ja toisin kuin muut kurssilaiset, teen sen yksin ja sen on silti oltava saman pituinen. Nochmal bitte, olenko ainoa joka näkee tässä pienen epäoikeudenmukaisuuden?
Lisäksi kävin tiedustelemassa, voisiko suunnitelman kirjoittamiseen saada vähän ohjeita kurssin moodle - sivustolle. "Kyllä teidän maisteriopiskelijoina oletetaan itse selvittävän, millainen sen pitää olla." oli saamani vastaus. Öh, ensinnäkin olen erasmus ja olen kandivaiheen opiskelija... No, vaikutelma on siis se että kunhan palautan jotain niin läpi menee. Nyt sitten luen kirjallisuutta ja nettilähteitä keksiäkseni tutkimuskysymyksen. Hmm.

Lentolakko on sitten kökkö. Pitäkää minunkin puolesta peukkuja, että äiti ja iskä pääsee vierailemaan täällä viikonloppuna. Muitakin kuulumisia on: minulla on nyt liput Ranskaan, Pariisiin, 16.12 ja sieltä Dijoniin 20.12 jossa treffataan Annin kanssa, ja sitten yhdessä huristellaan Berliiniin joulunviettoon!! Uujeee, ei malta odottaa!!! <3

Täällä on niin kylmä. Berliini on aika käytännöllinen kaupunki, mutta kaipaan vähän suomalaista rentoutta jotta uskaltaisi hyvillä mielin (sikäli kuin ne myös omistaisi) pukeutua megapaksuun toppatakkiin ja muihin vuorauksiin. Hur hur. Yliopiston liikuntatilat on järkyttävät, pukuhuoneet ja pesutilat ei ole lämmitettyjä ja muistuttaa muutenkin jotain 50-luvulla rakennettua korjaamatonta mestaa.
Tänään meitä oli saksan puhekurssilla vain neljä, mikä oli aika sietämätöntä, kun en muutenkaan ko. kurssista oikein tykkää. Myöskin sosiaalitutkimuksen menetelmät - luento sen jälkeen oli täyttä ajanhukkaa, aloitan muistiinpanon jostain luennoitsijan virkkeestä ja se jää kesken ehkä parin sanan jälkeen kun en saa selvää ja sitten ollaan jo edetty kolme virkettä. En taida hyötyä mitään luennoilla käynnistä.

Tavallaan vähän masentaa, miten ulkopuolelle sitä oikeastaan jää kielirajoittuneisuuden kanssa. Tai sitten sitä on vaan liian arka temperamentti, en tiedä. Mutta ihmiset, jos lähdette vaihtoon, niin menkää kielikurssille. Se jälkeen on vaikea enää saada kavereita. Sanoisin myös, että kannattaa harkita keskikokoista tai pikkukaupunkia, jos ei ole mitään eriyistä syytä hakea suurkaupunkiin.
Minä rakastan Berliiniä, mutta jos haluaa kivaa vaihtarielämää niin pienempi paikka on paljon helpompi hallita.

Kohta jumppaan, ja sen jälkeen hernekeittoa, kuten joka päivä tällä viikolla. Nam nam.
Jei, ihanaa joulukuuta! :)
Minua ilahduttaa joka aamu Katan tuoma suklaajoulukalenteri.. <3

Ehkä sitä voisi käyttää aikansa jotenkin järkevämmin, kuin tällaiseen hiipandaapailuun. Kuten sanottu, jos ei olisi facebookkia niin päivässä olisi tuntikausia lisää aikaa. Saman voisin sanoa tästä päivästä; jos en hermoilisi ja huuhailisi ympäri kämppää ja Berliiniä niin mun puhe olisi jo valmis ja voisin mennä nukkumaan. Mutta olen ottanut tavaksi tässä kahden viikon aikana, että illat ja yöt pystyn aika hyvin keskittymään...

Olin tänään sählyssä kuuteen asti ja vaikka oli tosi kivaa, niin meni huonommin kuin yleensä niin ei se oikein tuntunut treeniltä. Kaikuvassa hallissa en oikein kuullut ohjeita ja pelasin niin surkeasti että hävettää. No onneksi meidän valkku oli oikein symppis kuten aina ja kipitti mulle aina antamaan ohjeita englanniksi... ("Jaja bitte, Deutsch geht auch sehr gut")
Olin henkisesti valmistautunut viettämään koko illan Popperin kanssa, mutta en tietenkään voinut sanoa ei, kun meidän joukkueesta lähti porukkaa yksille! Meitä oli kahdeksan ihmistä, oltiin kptn:ssä tuossa kulman takana, missä viime viikolla Katan ja Samverin kanssa. ;)
Tulin sitten joskus 21 kotiin ja aloitin kahvin keittämisellä... 2-3 kupillista, niin hyvin sujuu esitelmän teko vielä pari tuntia.

Sain liitettyä hienon animaation mun powerpoint-showhun. Hohhoijaa, niin tämä on siis taas tätä, että mulla olisi sata asiaa tehtävänä.
Joku, joka on vähän organisoituneempi, ei pitäisi kamojaan tällaisessa kaaoksessa (siivoan heti tuon esitelmän jälkeen!! paitsi että Lisa kertoi eilen, että meidän vuokranantajalla on silloin synttäribileet..? jos siivoankin sunnuntaina) , ei kuuntelisi musiikkia ja joisi kahvia ja säätäisi skypen ja facebookin ja blogin kanssa samaan aikaan kun tekee esitelmää eikä ylipäätään olisi mennyt tänään mihinkään istuksimaan ihmisten kanssa... Mutta, en osaa olla tekemättä muutakaan.

Ja itseasiassa kun luin tuon uudestaan, niin musta se alkoi kuulostaa vain aika tyypilliseltä opiskelijaelämältä.

Armas siskoni sanoisi ehkä, että keskity olennaiseen..

<3

Guten Morgen. So, heute es schneidet zum ersten Mal! Mein Mitbewohner erzählte es wurde für Morgen -10 Grad vorhergesagt. Jaaaa ich bleibe gespannt!
Ich hatte mein Wecker um 7 aber konnte überhaupt nicht aufstehen... erst gegen 8... so schlimm... Jetzt schreibe ich meine Aufgaben und bin in Panik mit dem Referat.
Und ich lerne zurzeit sehr nütliche Sachen; z.B. ein Satz von Immanuel Kant lautet "Die Ursache soll der Wirkung vorangehen"

Eli siis syyn täytyy edeltää seurausta.... tähän todella tarvitsee korkeakoulututkintoa :DDD

Ja jatkuu.... pfffff

Es ist merkwürdig, wie leicht es ist, morgen früh aufzustehen, wenn man etwas Lustiges vorhat. In diesem Fall geht es um Morgensport. :D Ich habe jeden Dienstag "Good morning workout" an der Unisport und es ist so gut, dass es immer leicht ist,um 7 Uhr wach zu werden. Wenn ich nur für Studien so früh...eehh, hoffnungslos!
Sonst habe ich eine sehr intensive Beziehung mit Popper, denn ich am Samstag Referat über seine Theorien halte.
Erten Mal in meinem Leben habe ich sowieso gedacht, wie interessant Physik und Naturwissenschaften können sein. Warum macht man sie nur so langweilige in der Schule?!

Ich trinke mein dritter Tasse Kaffee heute, aber es ist nicht richtiger Kaffee, sondern nur ein Löffel ins Wasser hinzufügen und fertig :DD aber wenn man spät aufbleibt, ist es nett etwas zu trinken und fantasieren es macht munter. O__O
Ich warte schon auf Samstag. Dann ist es vorbei!! Ich höre an (Musik ist so schlimm, wenn man studieren versucht) Zbigniew Preisner und z.B Damien Saez in youtube.... macht lernen angenehmer ;)

küsse!

Als ich heute morgen mein Wecker um 8 Uhr hatte und ich habe durch das Fenster angeschaut, ich war nicht sicher ob es Schnee war die ganze Aussicht.... Aber es war nur supedicke Nebel. Ich konnte die Häuser gegenüber nicht sehen!
Ich plane gerade, was für ein didaktisches Mittel ich sollte in meinem Referat benutzen, d.h., Debatt, Diskussion, advocatus diaboli oder papappapapaa.
Eigentlich diese Theorien sind ziemlich interessant, es wäre schön mehr Philosophie zu studieren... (sagt sie am Sontag morgen bevor 10!!??) und gestern Nacht habe ich z.B gelesen, was ist die physikalische Erklärung, dass der Löffel klingt in Cappucino Tasse unterschiedlich als in der Tasse nur voll von Luft. (ich muss zugeben, dass es war nicht Texte für meine Studien sondern nur im Internet....)

Tsam tsam tsam.

One of these Night moments, when I´m feeling relaxed and happy and enjoying my music and pot of tea and websites I´m surfing and just almost reading those book next to me... I know it´s Saturday night and best partytime but I´ve done it on Thursday and Friday and last four nights I´ve slept 3-4 hous each night so I´m pretty exhausted.
But my evening was so sweet...
I don´t really knw how can I survive in Finland anymore!!!!
What am I going to do without weekly filmfestivals, small and cosy cinemas, without my clubs and cafes, demonstrations and other "local happenings (including few fleamarkets around the corner) and beautiful germans... :) And here I have my flatmates, I hate to live alone actually. :/

But on the other hand, I might not have money to live here another semester...
So today I didn´t do anything special before 5 pm, when I got a message from my friend: "let´s meet at the cinema at 5.40 pm"
WOOOOW anyone heard that women are not about to leave the house in 10 minutes??!!
I was cool and did it in 15 minutes and actually bvg.de assumed me to need longer time to get there so I was pretty much in time.
We didn´t get anymore tickets to mexican films at 6 pm so bought for "Small and big catastrophes: Irish films" at 7.30. Actually without any idea what kind of films they´d be.

As we had so much time left we went for a walk with Amaury and it was so cool!
Because being so tired and reading too much Popper I already thought today that it´s Sunday so no wonder that I was totally confused with the time... I was like in a hurry and when we were back at the cinema Amaury said "What are we going to do now when we still have one hour".
"One hour??? Why didn´t you say to me..."
"I did"
"I didn´t get it."
So. Me. Being. SLOW. Again.

We ended up in Voss and unfortunately weren´t allowed to order our hot chocolates outside as it was actually pretty warm and pleasant. So from there to Babylon and I saw my first shortfilms and maybe first Irish films, I laughed so much though some of them were also a bit rude... But none of them was too serious and it was so nice there.
I love films so much... When I´d be more creative I would not only like to be a musician and dancer and photographer but a filmmaker as well. ;p
And in Berlin I can enjoy this kind of possibilities.
I don´t find a word to describe how much I like Berlin. I just hope you can all experience it.

I got home at 10.30 pm or something and was taking some photos of Lisa and her friends and now I plan to study but obviously I am writing my blog and listening youtube Damien Saez Jeunesse léve-toi. I think I have to write in order to remember these things after 10 years.... that´s my accuse and I think it´s important enough. I also love writing. At times I hope you could have a telepathic connection with me because thinking and writing is sometimes so much easier than talking....

I´m happy I saw Kata and Samver (Finnish friends :)) this week as they were having a vacation here. And I´m planning to travel.
My erasmus time is being pretty different from what I thought but I enjoy it a lot and I have great friends with whom I meet a lot, 4-5 times a week.

I should do laundry tomorrow. And clean my room. And make the speech. Go to a fleamarket.
Now I switched from French chill music to Shakira´s Waka waka hehe and I want to have a nice summernight and beach party.
I hope to have a cheap and nice bottle of wine and all my friends with me.
I hope to travel by train to Asia.
And I hope to do a benji jump in South Africa (Lisa told me about that).
I hope to do so many things.
I also hope I could be less dreamy person and focus on important things to be done...

But not being dreamy would be too boring for me. :p
And I´m 21, I don´t have to sleep that much if the alternative is this cosy warm chilling-dreaming-thinking-planning-studying time in Berlin...
And the demonstration today was so interesting, I was totally impressed seeing that many people from my window. Amaury was just laughing that it´s not a big demonstration in France but come on, in Finland there´s maximum 1000 demonstrators when it´s about something really important like free education and pfff, otherwise just few people.

I´be been eating all my chocolate-toffees during this evening omg....
Dear Popper, I´m almost having the book in my hands.

Eilen illalla olin kahden kaverin kanss Cafe Zebranossa noin 10 minuutin kävelymatkan päässä minun luota. JaeEun ja Saeko asuvat opiskelija-asuntolassa jonkinmoisen matkan päässä ja olivat ihan vaikuttuneita siitä, miten paljon kuppiloita ja mestoja mun lähellä on. Olen samaa mieltä, jee!!
Suklaakakku+chai latte 4,40 euroa. Rakastan kahvijuomia, mutta eipä sitä valitettavasti kannata liikaa hörppiä. Vietin eilen päivällä ikuisuuden teekaupassa ja haaveilin irtoteestä ja kaikista suloisista teepurkeista mitä siellä kaupassa oli... mutta joskus itsekuri tehoaa ja totesin käyttäväni 40 sentin pussiteepaketin ensin loppuun.
Tulin joskus 23 jälkeen himaan ja lähdin myöhemmin, ehkä klo 01 Lisan ja sen kavereiden kanssa yhdelle klubille tässä suht lähellä, about:blank Ostkreuzilla... sinne maksoi 8 euroa sisään ja meno oli olemattoman hiljaista ja valitettavan huonoa elektroa.... :/ muuten oli kyllä kivaa ja sainpahan taas hölötettyä saksaa.
Tänään ei toistaiseksi mitään erikoista, suunnitelmia on aina enemmän kuin aikaa toteuttaa niitä ja saavutukseni ovat tähän mennessä puoliksi siivottu huone, kaupassa käynti ja marjapiirakan leipominen. Ehkä leipominen on jo saavutus. :)

Meillä on täään "international Küche" osa 2 eli porukalla olisi tarkoitus kokata, (tätä suunniteltiin eilen yli puoli tuntia..) korealaista ja japanilaista nuudelia, salaattia, mun marjapiirakkaa ja pari henkilöä jätti yllätyksen varaan mitä tuovat. Juhuu.

Mulla on monenlaisia mietteitä vaihtoajasta, vaihtoon lähtemisestä ja sen suunnittelusta... Valitin varmaan eilen kielitaitoani ja sanoisin, että vaikka puhun jostain minulle tuntemattomasta syystä ranskalaisella aksentilla enkä ymmärrä luentojani, niin pystyn ongelmitta lukemaan, puhumaan ja ymmärtämään arkipäiväisempiä keskusteluja... ehkä Max Weberin postulaatti ja kyselylomakkeen suunnittelu eivät ole parhaita asioita käydä läpi saksaksi.
Ja kuten eräs ystävä sanoi, jos ei muuta niin puhevarmuus kasvaa. Ja ilmaisukyky muutenkin: sitä kummasti huomaa vispaavansa käsillä kavereiden kanssa paljon enemmän kuin Suomessa. Vaikka meidän puhuma "erasmus saksa", kuten sitä nimitämme, on hiukan ilmaisu - ja sanastoköyhää toisinaan, niin täytyy sanoa, etten koskaan ole nauranut niin paljon kuin täällä.

Ja muutenkin, minusta on helppoa olla Saksassa. Tänne ei ole vaikeaa sopeutua, eikä minulla asunnon saamista lukuunottamatta ole oikeastaan ollut mitään vaikeuksia täällä. Silti tuntuu, että "joutuu" pärjäämään ihan eri tavalla yksin ja tekemään joitain ratkaisuja, kuin jos olisi Suomessa himassa. Ehkä kahtena ensimmäisenä kuukautena kaipasin välillä mahdollisuutta mennä vanhempien luokse "kotiin" rentoutumaan, mutta minusta täällä aikuistuu. En tiedä millä tavoin, mutta katsotaan huomaatteko mitään eroa kun tulen takaisin. :) No, ei ole mitenkään pahasta saada lisää itsevarmuutta.
Ja miten sattumankauppaa oikeastaan olen Berliinissä!! Halusin aina lähteä lukuvuodeksi vaihtoon, mutta nyt olen oikein tyytyväinen siihen, että olen vain yhden semesterin.
Haikeaa on, että lähes kaikki kaverit ovat koko lukuvuoden. Kuitenkin, silloin kun mulla oli koti-ikävä periodi, niin olin salaa iloinen "Jesh olen vain yhden lukukauden".
Sanoisin, että tulen täältä kaipaamaan enemmän asioita, kuin mitä silloin tällöin kaipaan Suomesta, mutta ne asiat Suomessa ovat isompia ja tärkeämpiä (ystävät vs. halvat vapaa-ajanvietto mahdollisuudet).
Ja toisaalta, puolen vuoden aikana ehtii saada sellaisen kipinän, että haluan vielä jossain vaiheessa asua ulkomailla... Senkin vuoksi puoli vuotta on ihan sopiva aloitusaika. :)

Vielä yksi "ero", mitä olen sen luentojen jälkeen tapahtuvan koputuksen lisäksi ihmetellyt. Kaupassa, kun saan vaihtorahaa, ojennan käteni tuttuun tapaan myyjälle, joka kippaakin kolikot mun käden viereen siihen tiskille, josta mun pitää aina hämmentyneenä poimia ne lompakkoon. Täällä on tiskeillä sellainen "syvennys" mihin ne vaihtorahat viskataan. :) Vai liekö syynä joku lintuinfluenssan välttäminen..

Tänään oli ihan mahtipäivä eilisen "olen pieni ja surkea maanmatonen ja poikkeuksellisen kökkö sellainen" - fiiliksen jälkeen. Olin aamulla lenkillä, mistä ehkä tulikin niin hyvät kiksit ja himassa tein jonkun aikaa koulujuttuja (ei liian kauaa) ja sit pyörin täällä lähistöllä. Ihana marraskuun päivä, tuuli kovasti mutta oli niin lämmin... Noniin, ei liikaa säästä, tai kuulostaa tylsältä.
Joka ikisellä kävelyllä tai lenkillä täällä näen uusia kahviloita ja ravintoloita ja pikkukauppoja, joissa tahdon käydä... aika ja budjetti ei vaan riitä niin runsaaseen nautiskeluun. :p Löysin tänään muun muassa ihanan keittiökaupan ja pari muksutavarakauppaa, joista löytäisin aina siskontytöille jotain söpöä. Ostin itselleni kirjan, olen suunnitellut sitä tässä kaksi kuukautta. :)
Piti lähteä kaverin kanssa oopperaan, mutta siellä menikin tänään joku eri esitys, joten treffaamme kahdeksalta ja menemme kahville/yksille.
Siis aika rento perjantai tähän asti.

Mun on monesti ollut mielessä, että pitäisi jakaa kaikkia hupsuja eroja Suomen ja Saksassa opiskelun välillä, nyt muistan kerrankin... Ensinnäkin, kun luento päättyy niin Suomessa ihmiset on siinä vaiheessa jo ovella tai pakkailee äänekkäästi ja valuu sitten ulos salista, mutta täällä luennon päätteeksi taputetaan. Eikä taputeta perinteisesti, vaan nyrkillä pitää koputtaa pöytään. Olin ekan kerran vähän hölmistynyt, ja minusta se on edelleen hassua. Siis koputtaminen, ei luennosta kiittäminen.
Opiskelusta tuli mieleeni, luin aamulla siinä opiskelun lomassa sähköpostiin tullutta rapsaa valtsikkalaisten palaute-ehdotuksista ja kommenteista HY:ssa opiskeluun ja tuli ihanan masentunut olo, että kylläpäs kuulostaa hyviltä tuloksilta. Opetusta liian vähän ja sen taso on niin ja näin, informaatiota opiskelusta ei saa kunnolla, työelämälähtöisyys on teoreettinen toive ja kaikki on vähän heikunkeikun. Yhdyn kyllä moniin väitteisiin, niin sanotusti "klassea" puuttuu.... :)
Esimerkiksi eilen olin saksan keskustelukurssilla ja muutenkin olen vähän hidas aukaisemaan suuni tietyissä tilanteissa, niin multa meni koko keskustelun energia siihen, että totesin muiden puhuvan ja olin ite hiljaa. Sairaan ärsyttävää, mutta Suomessa on niin tottunut vain kuuntelemaan... :O

Hehkutinko jo mun sählyä? Selvisi, että se ei olekaan "sählyä", niinkuin mun sanakirja väitti, vaan sitä lajia pelataan vain Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä jne täällä päin. Katsokaa kuva: http://www.hockey.de/

Jes, mä voisin "tuoda" sen Suomeen! Tosiaan, meidän joukkueessa on 22 jäsentä, puolet naisia ja puolet miehiä ja koska mulla tästä lajista ei ole kokemusta, vaikka selitinkin pelanneeni "unihockeyta" eli sählyä... Verrattuna taas suomen tiukkapipo urheiluun, aaahh, se on niin ihanaa. Kaikilla on hauskaa, pelataan yhdessä, mulle tullaan neuvomaan ja näyttämään kun en siellä kaikuvassa hallissa kuule kunnolla missä mitäkin tehdään.
Jatkan myöhemmin, nyt pitää lähteä sosialisoitumaan.

pusut kaikille ja nauttikaa mun urheiluhypetyksestä :)

Kuulin, että Suomessa on (ainakin jossain päin) tullut hirveästi lunta. Tänään paistaa täällä aurinko, ja koska lojun edelleen sängyllä läppärin ja "Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien" kanssa, olen ainoastaan sen tiedon varassa, että kuulin oven läpi kämppisten aamuisen keskustelun: "Siellä on +5 astetta" , "Ooh, echt??!! Neeein!".
Eilen ja maanantaina on kyllä ollut tosi kylmä.
Olen pari päivää yrittänyt hoitaa asioita yliopiston kanssa, kun opintosuunnitelma perinteiseen tapaan muuttui siitä keväällä suunnitellusta ja nyt se pitäisi lähettää Suomeen ja takaisin tänne jne.... mutta kestää melko kauan, kun yrität selvittää KUKA hyväksyy kieliopintosi.
1.maili saksanopettajall (Suomeen)
2.hän ei vastaa, kirjoitat viikon päästä toiselle
3.kumpikaan ei vastaa
4.soitat erasmus-koordinaattorille ja kuulet, että kielikeskus ei hyväksilue niitä, vaan opintotoimisto
5.soitat opintotoimistoon, jossa ei vastata
6.seuraavana päivänä vastataan, ja suoritetut kurssit kehoitetaan lähettämään sähköpostitse

Huomasin myös tänään, että olen saanut yhdelle seminaarikurssilleni puheen. Kurssilla lienee noin 30 opiskelijaa, ja käsitykseni mukaan ovat kaikki maisteri, ehkä jopa doktorant opiskelijoita. Minun puheeni on nyt sitten ryhmän ensimmäinen aiheesta "Popper ja falsifikationismus". Uuuh, miten jännittävää. Kivaa on, että saan tämän periodin ehkä toisiksi työläimmän jutun siis pois alta jo kahdessa viikossa, mutta on tässä kohta kiire alkaa valmistautumaan...
huomasin myös, että nuorisotutkimuksen DL:t menee rikki jo ensi maanantaina joten kökköröö, nopeasti lukemaan kuva-analyysistä.
Tänään on luvassa taas sählyä, olen ihan intona :)))

eilen olin kämppikseni kanssa arabialaisen elokuvan festivaaleilla katsomassa yhtä Aleksandriaan sijoittuvaa elokuvaa. Se oli todella kiinnostava, hm, ihan tuli muinoin suoritettu arabian alkeiskurssi mieleen. Nyt jatketaan lukemista ja sit urheilemaan ja lounaalle ja urheilemaan ja lukemaan tai pomppimaan jonnekin ulos....