torstai, 2. joulukuuta 2010
loeke, 18:51h
Kukkuluuruu. Berliinissä alkoi eilen illalla lumisade, joka jatkui yön yli ja tämän päivän ja lopputulos on mukava 15 sentin kinos ja erinäisiä pakkasasteita. Eilen olin Ciaránin kanssa leffassa katsomassa Harry Potter 7 (huom. englanniksi, maksoi pari euroa enemmän kuin dupattu versio...) ja pakkasta oli jotain 10 astetta, kun lähdettiin himaan noin 22.30 aikoihin. Valehtelematta leffamainokset kesti jotain 45 minuuttia.
Ensin tuli kaikkea materiamainosta, sitten verhot meni kiinni ja noin 5 minuutin päästä tuli pari olutmainosta sekä leffamainoksia, vielä noin 15 minuuttia. Halleluja, sitten alkoi elokuva!
Mun puhe oli lauantaina, ja se meni oikeastaan tosi hyvin. Onnistuin olemaan luonteva ja puhumaan ilman muminaa ja hermoilua. Muistan tosin varmasti ikuisesti traumaattisena kokemuksena, kun puheen jälkeen eräs kurssilainen kysyi jostain mun käsitteestä, että "en aivan ymmärtänyt tuota." ---> "Juu, en minäkään! Voisiko joku ehkä selventää lisää?" täydensi siihen minun PROFESSORINI. Omg, kiitos tästä.
Seuraava vaihe olisi sitten 10-15 sivuisen tutkimussuunnitelman kirjoittaminen. Koska tarvitsen opintosuoritteeni muita aikaisemmin, joudun palauttamaan koko työn melkein 2 kuukautta muuta kurssia aikaisemmin, ja toisin kuin muut kurssilaiset, teen sen yksin ja sen on silti oltava saman pituinen. Nochmal bitte, olenko ainoa joka näkee tässä pienen epäoikeudenmukaisuuden?
Lisäksi kävin tiedustelemassa, voisiko suunnitelman kirjoittamiseen saada vähän ohjeita kurssin moodle - sivustolle. "Kyllä teidän maisteriopiskelijoina oletetaan itse selvittävän, millainen sen pitää olla." oli saamani vastaus. Öh, ensinnäkin olen erasmus ja olen kandivaiheen opiskelija... No, vaikutelma on siis se että kunhan palautan jotain niin läpi menee. Nyt sitten luen kirjallisuutta ja nettilähteitä keksiäkseni tutkimuskysymyksen. Hmm.
Lentolakko on sitten kökkö. Pitäkää minunkin puolesta peukkuja, että äiti ja iskä pääsee vierailemaan täällä viikonloppuna. Muitakin kuulumisia on: minulla on nyt liput Ranskaan, Pariisiin, 16.12 ja sieltä Dijoniin 20.12 jossa treffataan Annin kanssa, ja sitten yhdessä huristellaan Berliiniin joulunviettoon!! Uujeee, ei malta odottaa!!! <3
Täällä on niin kylmä. Berliini on aika käytännöllinen kaupunki, mutta kaipaan vähän suomalaista rentoutta jotta uskaltaisi hyvillä mielin (sikäli kuin ne myös omistaisi) pukeutua megapaksuun toppatakkiin ja muihin vuorauksiin. Hur hur. Yliopiston liikuntatilat on järkyttävät, pukuhuoneet ja pesutilat ei ole lämmitettyjä ja muistuttaa muutenkin jotain 50-luvulla rakennettua korjaamatonta mestaa.
Tänään meitä oli saksan puhekurssilla vain neljä, mikä oli aika sietämätöntä, kun en muutenkaan ko. kurssista oikein tykkää. Myöskin sosiaalitutkimuksen menetelmät - luento sen jälkeen oli täyttä ajanhukkaa, aloitan muistiinpanon jostain luennoitsijan virkkeestä ja se jää kesken ehkä parin sanan jälkeen kun en saa selvää ja sitten ollaan jo edetty kolme virkettä. En taida hyötyä mitään luennoilla käynnistä.
Tavallaan vähän masentaa, miten ulkopuolelle sitä oikeastaan jää kielirajoittuneisuuden kanssa. Tai sitten sitä on vaan liian arka temperamentti, en tiedä. Mutta ihmiset, jos lähdette vaihtoon, niin menkää kielikurssille. Se jälkeen on vaikea enää saada kavereita. Sanoisin myös, että kannattaa harkita keskikokoista tai pikkukaupunkia, jos ei ole mitään eriyistä syytä hakea suurkaupunkiin.
Minä rakastan Berliiniä, mutta jos haluaa kivaa vaihtarielämää niin pienempi paikka on paljon helpompi hallita.
Kohta jumppaan, ja sen jälkeen hernekeittoa, kuten joka päivä tällä viikolla. Nam nam.
Jei, ihanaa joulukuuta! :)
Minua ilahduttaa joka aamu Katan tuoma suklaajoulukalenteri.. <3
Ensin tuli kaikkea materiamainosta, sitten verhot meni kiinni ja noin 5 minuutin päästä tuli pari olutmainosta sekä leffamainoksia, vielä noin 15 minuuttia. Halleluja, sitten alkoi elokuva!
Mun puhe oli lauantaina, ja se meni oikeastaan tosi hyvin. Onnistuin olemaan luonteva ja puhumaan ilman muminaa ja hermoilua. Muistan tosin varmasti ikuisesti traumaattisena kokemuksena, kun puheen jälkeen eräs kurssilainen kysyi jostain mun käsitteestä, että "en aivan ymmärtänyt tuota." ---> "Juu, en minäkään! Voisiko joku ehkä selventää lisää?" täydensi siihen minun PROFESSORINI. Omg, kiitos tästä.
Seuraava vaihe olisi sitten 10-15 sivuisen tutkimussuunnitelman kirjoittaminen. Koska tarvitsen opintosuoritteeni muita aikaisemmin, joudun palauttamaan koko työn melkein 2 kuukautta muuta kurssia aikaisemmin, ja toisin kuin muut kurssilaiset, teen sen yksin ja sen on silti oltava saman pituinen. Nochmal bitte, olenko ainoa joka näkee tässä pienen epäoikeudenmukaisuuden?
Lisäksi kävin tiedustelemassa, voisiko suunnitelman kirjoittamiseen saada vähän ohjeita kurssin moodle - sivustolle. "Kyllä teidän maisteriopiskelijoina oletetaan itse selvittävän, millainen sen pitää olla." oli saamani vastaus. Öh, ensinnäkin olen erasmus ja olen kandivaiheen opiskelija... No, vaikutelma on siis se että kunhan palautan jotain niin läpi menee. Nyt sitten luen kirjallisuutta ja nettilähteitä keksiäkseni tutkimuskysymyksen. Hmm.
Lentolakko on sitten kökkö. Pitäkää minunkin puolesta peukkuja, että äiti ja iskä pääsee vierailemaan täällä viikonloppuna. Muitakin kuulumisia on: minulla on nyt liput Ranskaan, Pariisiin, 16.12 ja sieltä Dijoniin 20.12 jossa treffataan Annin kanssa, ja sitten yhdessä huristellaan Berliiniin joulunviettoon!! Uujeee, ei malta odottaa!!! <3
Täällä on niin kylmä. Berliini on aika käytännöllinen kaupunki, mutta kaipaan vähän suomalaista rentoutta jotta uskaltaisi hyvillä mielin (sikäli kuin ne myös omistaisi) pukeutua megapaksuun toppatakkiin ja muihin vuorauksiin. Hur hur. Yliopiston liikuntatilat on järkyttävät, pukuhuoneet ja pesutilat ei ole lämmitettyjä ja muistuttaa muutenkin jotain 50-luvulla rakennettua korjaamatonta mestaa.
Tänään meitä oli saksan puhekurssilla vain neljä, mikä oli aika sietämätöntä, kun en muutenkaan ko. kurssista oikein tykkää. Myöskin sosiaalitutkimuksen menetelmät - luento sen jälkeen oli täyttä ajanhukkaa, aloitan muistiinpanon jostain luennoitsijan virkkeestä ja se jää kesken ehkä parin sanan jälkeen kun en saa selvää ja sitten ollaan jo edetty kolme virkettä. En taida hyötyä mitään luennoilla käynnistä.
Tavallaan vähän masentaa, miten ulkopuolelle sitä oikeastaan jää kielirajoittuneisuuden kanssa. Tai sitten sitä on vaan liian arka temperamentti, en tiedä. Mutta ihmiset, jos lähdette vaihtoon, niin menkää kielikurssille. Se jälkeen on vaikea enää saada kavereita. Sanoisin myös, että kannattaa harkita keskikokoista tai pikkukaupunkia, jos ei ole mitään eriyistä syytä hakea suurkaupunkiin.
Minä rakastan Berliiniä, mutta jos haluaa kivaa vaihtarielämää niin pienempi paikka on paljon helpompi hallita.
Kohta jumppaan, ja sen jälkeen hernekeittoa, kuten joka päivä tällä viikolla. Nam nam.
Jei, ihanaa joulukuuta! :)
Minua ilahduttaa joka aamu Katan tuoma suklaajoulukalenteri.. <3
... comment
